Liian ympäripyöreät tavoitteet eivät innosta huippusuorituksiin. Sen sijaan järkevästi asetetut tavoitteet saavat organisaation liitoon.
Muutama vuosi sitten ennen jääkiekkokauden alkua saimme toimeksiannon Oulun Kärppien valmennusjohdolta. Tarkoituksena oli tehdä joukkueen pukutiloihin taulu, josta ilmenee selkeästi kauden tavoite.
Normaalisti jääkiekkokauden alussa valmentajat ja joukkueen johto antavat mediaan tavoitteitaan kauden sijoitutustavoitteista. Kauden loppuun ulottuvan tavoitteen voima ehtyy kuitenkin syksyn ankeina iltoina.
Minkälainen oli mestarijoukkueen seinätaulu?
Taulun taustana toimi Mount Everestin kuva. Kuvaan oli piirretty polku vuoren juurelta tavoitteeseen, eli huipulle.
Koko kausi oli jaettu maaottelutaukojen mukaan viiteen osaan. Nämä välitavoitteet olivat reitin perusleirit. Jokaiselle perusleirille oli asetettu omat tavoitteet. Koko kautta ei yritetty niellä kokonaisena.
Matkalla perusleiriin oli ylitettävänä rotkoja ja jyrkänteitä, erilaisia haasteita. Joukkueen sarjapelit olivat näitä voitettavia koitoksia. Kun kaikkien pelien tulokset merkattiin tauluun, oli palaute onnistumisesta aina näkyvillä. Jokainen tiesi miten oli suoriuduttu.
Kun taulussa näkyivät tulokset, voitot vihreällä ja häviöt punaisella, tuli paine pitää vihreät putket mahdollisimman pitkinä. Onnistumiset lyhyellä aikavälillä aiheuttivat positiivisen ilmapiirin, josta seuraksena oli ylivoimainen runkosarjan voitto SM-liigan parhailla pisteillä.
Yrityksissäkin tavoitteet asetetaan myös usein vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin ne jäävät sanahelinäksi ilman konkreettisia toimenpiteitä ja lyhemmän aikavälin tavoitteita. Kuvaa tavoite selkeäksi “huoneen tauluksi” Kärppien tapaan. Jaa vuosi pienempiin osiin ja välitavoitteisiin. Korjaa suuntaa tarvittaessa kauden aikana.
Miksi kausi ei kuitenkaan päättynyt mestaruuteen? Lisää jääkiekkojoukkueen opeista tulee myöhemmin.
Aseta kaikille näkyvät tavoitteet ja tulokset. Jaa tavoitteet helpommin purettaviin osatavoitteisiin.
Juuri näin. Kun saat märitellyksi välitavoitteet, haasteena on enää ohjata joukko tavoitteisiin ja pystyä kääntämään laivan suuntaa, jos tavoitteet eivät täyty. Pitää olla myös rohkeutta tarttua suunnitelmaan b, jos happi ei riitä huipulle asti tänä vuonna. Tehdään asiat niin, että se riittää ensi vuonna, kun yritetään uudestaan.
Mielestäni tavoitteen pitää olla ehdottomasti haastava, selkeä ja tavoitettavissa, mutta myös hyvin esitetty eri tahoille. Työntekijöitä ei ehkä motivoi omistajia kiinnostava tavoite, vaikkapa: “tehdä 100 M€ liikevaihto ja 15 % tulos”. Mutta heitä voisi motivoida se, että yritys “On alansa suurin ja kannattavin toimija Suomessa”. Jälkimmäinen voi sisältää ensimmäisen ja lisäksi monia muutakin tavoitteita, jotka määritellään tarkemmin eri henkilöstö- ja sidosryhmille.
Hyvä näkökulma!
Tuon tavoitetaulun etuna on myös visuaalisuus. Koska ihmisen alitajunta on kuviin perustuva, pelkät graafiset ja numeeriset tavoitteet eivät inspiroi.
Uskon, että ihminen työskentelee parhaalla tavalla tavoitteen mukaisesti silloin, kun hänelle on selvinnyt tavoite sekä sanallisella että visuaalisella tasolla.
Kiitos kommenteistanne LJK ja Katleena!
Visuaalisuus on nimenomaan tämän jutun idea. Tavoitteita on kohtuullisen helppo asettaa, mutta niiden visualisointi vaatikin jo enemmän työtä. Jos yrityksen tavoitteena on kasvaa liikevaihdossa 20%, mutta mitenkään ei seurata sen toteutumista, todennäköisyys onnistumiselle on heikko (poislukien tapaukset, jossa toimiala kasvaa nopeasti). Sen sijaan, kun kaikilla on nähtävillä taulu tämänpäivän tilanteesta, niin motivaatiokin pysyy korkeammalla. Tavoitteesta ja sen saavuttamisesta tulee yhteinen jokapäiväisen keskustelun aihe.